INSTAGRAM FACEBOOK SOUNDCLOUD YOUTUBE SPOTIFY

MAIJA KAUHANEN

INSTRUMENTIT

Maijan soolosetin saundimaailma syntyy kanteleen, laulun ja erilaisten lyömäsoittimien yhdistelmästä. Lyömäsoittimina Maijalla on bassorummun ja symbaalien lisäksi emaliastioita, lehmänkelloja sekä mm. savesta, simpukoista, metallista valmistettuja tuulikelloja.

Musiikissa Maijaa kiehtoo erilaiset soinnit sekä sointivärien ja -maailmojen luominen. Soolosetin lyömäsoitinvalikoima muuntuukin jatkuvasti vastaamaan Maijan sen hetkistä sointi-ihannetta.

KANTELE

Kanteleita on monen kokoisia ja -näköisiä: 5-kielisestä pienkanteleesta 39-kieliseen konserttikanteleeseen. Kanteleensoittajia on Suomessa noin 5000 ja maailmaltakin harrastajia löytyy Amerikkaa ja Japania myöten. Kantele elää vahvasti ajassa muuttuen ja muotoutuen eri musiikin lajeissa sekä soittajien, rakentajien ja kantelepedagogien käsissä. Kantele on Suomen kansallissoitin, jonka on arvioitu olleen olemassa noin 2000 vuotta. Kanteleen sukuisia sitrasoittimia löytyy paljon Baltiasta sekä muista maista.

Kanteletta voi soittaa monin tavoin: yleisimmin sitä soitetaan sormin, plektralla tai puutikkua plektrana käyttäen. Lisäksi kanteleella voi soittaa paljon erilaisia akustisia efektejä. Kanteleessa on vain avoimia kieliä ja esim. soinnut soitetaan sammuttamalla sormin ne kielet, joita ei soinnussa tarvitse. Kielet ovat metallisia ja bassokielet kuparipäällysteisiä eli samaa materiaalia kuin pianon kielet. Kanteletta soitetaan koosta, mallista ja tilanteesta riippuen joko sylistä, kantelepöydältä tai ripustamalla se kaulaan. Kanteletta soitetaan soittotyylistä riippuen joko pisin tai lyhin kieli soittajaa lähinnä.

SAARIJÄRVEN KANTELE

Maijan lempikantelemalli on Saarijärven kantele, jota toisinaan kutsutaan myös Keski-Suomen kanteleeksi. Saarijärven kanteleessa on rikas sointimaailma, voimakas ääni ja sen voi kokonsa puolesta heittää selkään. Maijan Saarijärven kanteleissa on 23 kieltä: 16 diskanttikieltä ja 7 bassokieltä.

Saarijärven kanteleissa kielten määrä vaihtelee: monissa perinteisemmissä kanteleissa bassokieliä on vain kolme, useimmilla nykysoittajilla bassokieliä on viisi. Maija on soitinrakentajaisänsä kanssa lisännyt vähitellen bassokieliä soittimiinsa. Nykyisellä seitsemällä bassokielellä Maija pystyy toteuttamaan rakastamiaan bassoriffejä haluamallaan tavalla.

Saarijärven kanteletta soitetaan perinteisesti pientä puutikkua tai nahanpalaa plektrana käyttäen. Tämä perinnesoittotapa on nykytiedon mukaan lähtöisin Keski-Suomesta. Eri puulajisilla soittotikuilla kanteleesta saa erilaisen saundin. Maija käyttää plektrana appelsiinipuisia soittotikkuja.

MAIJAN

SAARIJÄRVEN KANTELEET

Maijan Saarijärven kanteleet, kuten monet muutkin Maijan soittimet, on rakentanut Maijan isä Kari Kauhanen. Kari on kehittänyt Saarijärven kanteletta eteenpäin Maijan toiveiden mukaisesti jo yli kaksikymmentä vuotta. Maijan kanteleisiin on luotu lisäbassokielien lisäksi mm. kaareva kansi ja tappilista, joiden ansiosta bassokielten soitto jousella jousisoittimia imitoiden onnistuu paremmin. Lisäksi Kari ja Maija ovat rakentaneet kromaattisen Saarijärven kanteleen sekä läpinäkyvän pleksikanteleen!

Kanteleita voi rakentaa eri puulajeista, joista jokaisella on omanlaisensa sointivärinsä. Kannen ja pohjan puulajien valinnat määrittävät paljon kanteleensointiväriä. Esimerkiksi Maijan mäntykantisen Saarijärven kanteleen sointi on hyvin tumma verrattuna kuusikantiseen muuten vastaavaan soittimeen. Soittajan soittotyyli ja sointi-ihanne vaikuttavat siihen mikä soitin eniten puhuttelee musiikkia tehdessä. Yleisimpiä rakennuspuulajeja ovat mänty, kuusi, leppä, vaahtera, saarni ja pyökki.

PIENKANTELEET

Maijalla on useita erilaisia pienkanteleita, joista jokaisella on oma tunnistettava sointinsa. Pienkanteleissa on yleensä 5-20 kieltä ja niitä soitetaan usein pitäen soitinta sylissä tai kaulassa. Kari on rakentanut Maijalle useita erilaisia kanteleita eri käyttötarkoituksiin, mutta Maijan kokoelmista löytyy soittimia myös muilta tekijöiltä. Maijan värikkäät kanteleet on värjätty maaväreillä, jotka näyttävät kauniilta, mutta antavat puun soida luonnollisesti.

Maija tykkää kokeilla pienkanteleilla muiden kielisoittimien soittotapoja mm. inspiroituen mandoliinin komppaamisesta ja sähkökitarariffeistä. Pienkanteleita Maija soittaa mm. Okra Playgroundissa.

KONSERTTIKANTELE

Konserttikanteleen perusmuoto on ollut olemassa jo noin 100 vuotta. Nykyään vakiintuneessa versiossa soittimesta kieliä on 39 ja se on täysin kromaattinen. Kanteleen kromatiikkaa säädetään koneistoilla, jota operoidaan soiton lomassa vipuja kääntämällä.

Maija käyttää konserttikanteletta nykyään useimmiten eri projekteissa ja studiotyöskentelyssä. Konserttikanteleessa Maijaa kiehtoo erityisesti saundien ja akustisten efektien määrä. Maijan konserttikantele on rakennettu lepästä, kuusesta ja vaahterasta.

MULTI-INSTRUMENTALISMI

Maija rakastaa opetella soittamaan uusia soittimia. Maijalta löytyykin mm. kitara, mandokitara, harppu, säkkipilli, lyömäsoittimia, nyckelharpa, harmooni, viulu, jouhikko, huiluja ympäri maailmaa, saksofoni, kiippareita, efektejä, noin 20 eri kokoista ja soundista kanteletta ja paljon muuta. Maijalla on isänsä Karin kanssa sopimus, että kun Maijalle tulee idea uudesta soittimesta, jota haluaisi alkaa soittamaan niin isi rakentaa ja Maija opettelee soittamaan!

Uusien soittimien saundeista sekä niiden soittotekniikoista ja fraseerauksesta saamiaan ideoita Maija käyttää luodessaan musiikkia kanteleella. Sävellystyössä, improvisoidessa itse, studiotyöskentelyssä ja omaksi ilokseen soitellessa Maija etsii saundeja ja sävyjä, jotka häntä puhuttelevat hetkessä. Mottona hänellä on kanteleensoiton uranuurtajan Martti Pokelan sanoin: “Ei tarvitse osata soittaa soitinta voidakseen käyttää sitä.”